Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kuorma-autokalusto Salpalinjalla

Salpalinjan rakentamisessa avainasemassa tietysti monen muuan asian kanssa on ollut materiaalin kuljetukset. Rautatiet oliva kaukana, samoin kuin osa maanteistä. Reino Arimon Suomen linnoittamisen historiassa kerrotaan, että Salpa-aseman rakentamiseksi tehtiin uutta tietä 353 kilometriä ja vanhoja teitä korjattiin 452 kilometriä.

Viime sotien aikana kuorma-autoilla oli kysyntää paitsi vahingoittumisalttiissa armeijan sota-ajoissa, tietysti myös linnoitustöissä. Välirauhan aikana linnoitustoimiston käytössä oli yli tuhat kuorma-autoa. Niistä 60 prosenttia oli muutettu puukaasukäyttöisiksi, olivat siis ”häkäpönttö”-autoja.

Salpalinja-työmaalla kuorma-autoja on sanottu olleen puolet silloisesta Suomen kuorma-autokannasta. Voisiko se tarkoittaa näihin töihin vapaana olevia ja soveltuvia autoja? Täytyihän muun yhteiskunnan kuljetukset toimia. 1940-luvulla Suomessa oli kuorma-autoja enemmän kuin henkilöautoja. Google ei tähän hätään löytänyt minulle tilastotietoa autojen määristä sotavuosina.

Salpalinjan rakentamisesta on näilläkin sivuilla kerrottu, että sen ajan tavallinen kuorma-auto pystyi kuljettamaan vain yhden estekiven kerrallaan tai vain kuution betonia. Asia tulee todistettua ja ymmärrettäväksi, kun liitän oheen valokuvan kesältä 2012 Salpalinja-museon työnäytöksestä. Tuo auto on ollut sodassa ja se on saatu jos ei käyttö- niin ainakin korjauskelpoisena takaisin. Nyt se on siis entisöity. Auton merkin varmaan joku kommenttiosiossa julkaiseekin.

 
Lyhyesti sanottuna auton hytti ja nokka on jotakuinkin yhtä pitkä kuin lavakin. Kippi oli mekaaninen yhden tai kahden miehen veivitettävä ratkaisu. Omat vaaransa on siinäkin. Muistan lapsena, kun isoisäni sai vanhasta kuorma-autosta tehdyn traktorin peräkärrin veivistä leuoilleen. Vammojen laatua en muista, mutta kovaa se lyö, jos lukitussalpa ylösnostaessa ei loksahdakaan rattaan hampaille.


Kuorma-autoyrittäjille riitti siis töitä enemmän kuin jaksoivat ja ehtivät ajaa. Pervetiiniä ja viinaakin käytettiin piristeinä sillä seurauksella, että aina ei tiellä pysytty!

Vielä muutamia lukuja muistutukseksi joistakin kuljetusmääristä. Estekiviä ajettiin 350 000 – 400 000 autokuormaa, kivi / kuorma. Maavaraiseen korsuun meni betonia 560 kuutiota, se on 560 autokuormaa. Teräsbetonikorsuja Salpa-asemassa on noin 450 kappaletta, joista suurin osa on osaksi tai kokonaan kallioon rakennettuja, jolloin betonia ei mennyt aivan maavaraisen korsun määrää. Pallokorsujen, 254 kpl Salpa-asemassa, betonitarpeet olivat vain 24 kuutiota / kpl. Muun materiaalin kuskaaminen ja huoltoajot ovat luku sinänsä.

Salpalinja-työmaalla on vetojuhtina ollut myös hevosia. Jostakin olen lukenut tai nähnyt luvun 3 500 hevosta. Ainoa kirjallisuudesta tai sitten opettajieni suusta tullut yhteys hevosiin on mielessäni ollut maininta, että estekivien ympärille, siis maahan monttuun kaivetun kiven ympärille tuli hevoskuorma sepeliä kiilakiviksi, kenties myös routaeristykseksi. Aivan varmasti hevosia on käytetty muuhunkin kevyeeseen ajoon.

3 kommenttia:

Juha K Lahdesta kirjoitti...

Häkäpönttökuormaautoja ei liene ollut montaa käytössä kun Salpalinjaa alettiin rakentaa. Tuo luku 60% oli juuri ennen jatkosodan alkua. Häkäpöntöillä autoja varustettiin polttoaineen säästämiseksi. -40 taisi jossain vaiheessa olla linnoitustoimistolla projektina häkäpönttökuormurin kokeilu linnoitustyömaalla. Eli alussa niitä lienee ollut vähän jos ollenkaan.

Sheeza Sweeti kirjoitti...

A bold is structured playing, usually undertaken for amusement and sometimes acclimated as an educational tool. Amateur are audible from work, which is usually agitated out for remuneration, and from art, which is added about an announcement of artful or brainy elements. However, the acumen is not clear-cut, and abounding amateur are aswell advised to be plan (such as able players of beholder sports/games) or art (such as jigsaw puzzles or amateur involving an aesthetic blueprint such as Mahjong, solitaire, or some kuorma pelit).

Harri Kaijansinkko kirjoitti...

Mitään tuilastoja en pysty esittämään, mutta ns talonpoikaisjärjellä ajetellen lienee luontevaa, että niitä 40% bensiiniautojen (dieselkuormuri oli tuolloin todellinen harvinaisuus) osuutta on käytetty raskaimpiin ajoihin eli estekivien ja betonimassan kuljetukseen. Puukaasutinhan alentaa moottorin tehoa ja vääntöä vähintään parikymmentä prosenttia, ja ajan kuorma-autot olivat muutenkin aika pienitehoisia