Linnoitustoimisto sai reliefin Myllykoskelle

Salpalinjan töitä johdettiin maavoimien linnoitustoimistolta Myllykoskelta vuoden 1940 maaliskuusta marraskuuhun 1944.

Myllykosken reserviupseerikerho ryhtyi tukemaan Myllykosken linnoitustoimiston vaiheita tutkimaan innostuneen varatuomari, reservin majuri Eero Mattilan tutkimustyötä ja avusti häntä reliefihankkeen ja 30.3.2019 pidetyn paljastusjuhlan järjestelyissä. Kyseistä päivämäärää 1940 pidetään Mattilan mukaan maavoimien linnoitustoimiston perustamispäivänä.

Juhla oli hieno ja arvovaltainen. Siinä kuultiin myös paikallisia aikalaismuisteluja linnoitustoimiston vaiheilta. Eero Mattilan aikeissa on kirjoittaa Myllykosken linnoitustoimiston vaiheista kirja, mikäli siihen rahoitus järjestyy. Nyt hänen ensimmäinen artikkelinsa on julkaistu Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistyksen tämän vuoden Kymen Vartio -lehdessä.

Komea reliefi on kiinnitetty Myllykosken seurantalon pääsisäänkäynnin viereen. Seurantalo oli yksi linnoitustoimiston tiloista. Osa linnoitustoimiston käytössä olleista rakennuksista on vuosien saatossa purettu. Lue myös blogi http://salpalinjansalat.blogspot.com/2010/05/linnoitustoimisto-waldenin.html

Liitän tähän Teppo Lahden paljastuspuheen, joka kiteyttää Salpalinjan ja Myllykosken yhteyden sekä kolme kuvaa paljastustilaisuuden ulko-osuudesta. (Terho Ahonen)

Eversti evp Teppo Lahden puhe

maavoimien linnoitustoimiston reliefin paljastusjuhlassa Kouvolan Myllykoskella 30.3.2019:

Talvisodassa Neuvostoliiton tavoitteet Suomen valtaamiseksi jäivät saavuttamatta. Suomessa ymmärrettiin, että uuden sodan vaara oli ilmeinen. Alueluovutusten johdosta itäraja sijoittui uuteen paikkaan ja se oli vailla linnoitteita. Yhdeksän päivää talvisodan päättymisen jälkeen marsalkka Mannerheim päätti uuden itärajan linnoittamisesta. Salpalinja näki päivän valon Suomenlahdelta aina Jäämerelle saakka.

Salpalinja on osoitus Suomen kansan maanpuolustustahdosta ja halusta säilyttää Itsenäinen Suomi. Linjalla oli parhaimmillaan vuoden 1941 keväällä 35 000 rakentajaa, joita muonitti 2000 lottaa. Ei myöskään pidä unohtaa kotirintaman miehiä ja naisia, jotka toiminnallaan tukivat tämän mahtavan monumentin rakentamista.

Ruotsissa oltiin myös huolissaan tulevaisuudesta. Sen takia siellä tehtiin päätös tukea Salpalinjan rakentamista. Ruotsin kalustollinen ja rahallinen apu oli hyvin merkittävä. Ruotsalaiset aloittivat Salpalinjan rakentamisen painopistesuunnassa Suomenlahti – Säkäjärvi alueella. Ruotsalaiset rakentajat poistuivat syyskesällä 1940. Myös Norjasta lähetettiin osasto rakentamaan linjaa, mutta he joutuivat nopeasti palaamaan puolustamaan kotimaataan saksalaisten hyökättyä maahan.

Salpalinjan rakentaminen oli koko kansan asia. Poliittinen johto rahoitti auliisti linjan rakentamisen, silloin oltiin pakkotilanteen edessä. Suomen kansa oli tuolloin yhtenäinen ja taisteli kaikin keinoin Itsenäisyytemme puolesta. Jollei näin olisi ollut, tilanne nykyään olisi toinen.

Salpalinjaan rakennettiin noin 700 teräsbetonikorsua, 25 luolaa, 225 km kiviestettä, 130 km kaivantoestettä, 350 km taistelu- ja yhteyshautaa, 315 km piikkilankaestettä ja 3 000 erilaista kenttälinnoitetta. Ei turhaan todeta, että tuo linja on ja todennäköisesti pysyy pohjoismaiden suurimpana rakennustyömaana kautta aikain.

Salpalinjan merkitys Itsenäisyytemme säilyttäjänä on kiistaton. Vaikka linjalla ei koskaan taisteltu, sen olemassaolo aikaansai osaltaan sen, että jatkosodan torjuntavoittomme jälkeen neuvostoliittolaiset eivät enää jatkaneet hyökkäystä Suomeen. Muutenkin jatkosodan taisteluissa se muodosti puolustustaistelujen henkisen selkärangan kesällä 1944, olihan joukkojemme takana vielä yksi puolustuslinja ennen jotakuinkin vapaata pääsyä pääkaupunkiimme. Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo on todennut, että Salpalinja oli ennalta ehkäisevä pelote Neuvostoliitolle. Sotahistorioitsija eversti Sampo Ahto on osuvasti todennut, että linnoite on täyttänyt tehtävänsä, jos se jo pelkällä olemassaolollaan on estänyt vihollisen hyökkäykset. Voimme vain kuvitella, mikä olisi tilanne, jos Salpalinjaa ei olisi rakennettu. Voisi jopa olla, että lipputangoissamme liehuisi vallan eri väreillä varustettu lippu nykyisen sinivalkoisen sijaan.

Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen voimme hyvällä omallatunnolla todeta, että Salpalinja on mitä arvokkain Suomen valtion kansallisomaisuus, jota pitää vaalia ja kunnioittaa meidän veteraanisukupolveamme, joka aikaansai tuon monumentin. Yhtälailla toivoisin, että tuo massiivinen linnoituslinja kohteineen liitettäisiin UNESCON yhdeksi maailmanperintökohteeksi. Salpalinjan merkitys itsenäisyydelle oli vaaran vuosina sen arvoinen.

Salpalinja oli pois julkisuudesta aina 1980-luvulle saakka. Vasta tuolloin alettiin Salpalinjaa tuoda kansamme tietoisuuteen muun muassa Virolahdella ja Miehikkälässä. Nykyisin Salpalinjasta on saatavissa runsaasti tietoa esimerkiksi internetistä. Salpalinjan matkailullinen arvo on lisääntynyt oleellisesti. Salpalinja on muun muassa oivallinen ja näyttävä retkeilykohde.

Merkittävä osa kotiseutumme historiaa on se, että Salpalinjan rakentaminen johdettiin Myllykoskelta tältä silloiselta Yhtyneitten Paperitehtaitten tehdasalueelta. Kenraaliluutnantti Edvard Hanell oli määrätty linnoitustyön johtajaksi. Hänellä oli apunaan noin 400 hengen Linnoitustoimisto. Tämän Linnoitustoimiston toiminnasta on varsin vähän kirjoitettua tietoa. Sen takia Eero Mattilan ansiokas  tutkimus tästä asiasta tarjoaa merkittävästi lisätietoa Linnoitustoimiston työskentelystä. Voimme vilpittömästi todeta, että Myllykoskella yhdessä monen muun paikkakunnan kanssa on ollut merkittävä rooli itsenäisyytemme säilyttämisessä.

Olin viisi vuotta Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksen eräs tärkeimmistä tehtävistä on vaalia Salpalinjan perinnettä ja tuoda linjaa tunnetuksi. Tämä Myllykosken Seurantalon seinään kiinnitetty reliefi edistää hyvin Salpalinjan tunnettuutta. Perinneyhdistyksen puolesta haluan esittää vilpittömät kiitokset Myllykosken reserviupseerikerholle ja ennen kaikkea Eero Mattilalle, joka on saanut tämän aikaiseksi.

TEPPO LAHTI
Salpalinjan perinneyhdistyksen hallituksen jäsen

Klikkaa kuvia isommaksi

Myllykosken seurantalo sijaitsee keskellä taajamaa.

Reliefihankkeen puuhamies Eero Mattila (vas), reserviupseerikerhon kunniavartiomiehet Juha Tompuri ja Eero Viitanen sekä paljastuspuheen pitänyt Teppo Lahti.