Salpalinjaan on perehdytetty vapaaehtoisvoimin yli 10 000
RUK:n upseerioppilasta kahdeksassa vuodessa osana reserviupseerikurssien
sotahistoriallista koulutusta - tehtävään on tarvittu tuhat kolmen tunnin
opastusvuoroa.
Klikkaa kuvia isommaksi.
Salpavaellus-tapahtuman itseään suurempi oheistoiminta,
Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssien perehdyttäminen Salpalinjaan
loppuvuodesta 2011 alkaen on vapaaehtoistyönä tavoittanut yhteensä 10 123
upseerioppilasta. Kymmenentuhannen upseerioppilaan raja meni rikki lauantaina
14.12.2019, kun RUK:n reserviupseerikurssin
esikunta- ja viestikomppania (EVK) tutustui Harjussa Salpalinjaan 141 upseerioppilaan
voimin.
Kymppitonnin merkkipaalulle astui upseerioppilas Emil
Sylvestersson Turusta. Hänet Salpavaellus-tapahtuman RUK-opastusten operaatiojohtaja
Jukka Lappi ja varajohtaja Esa Punkkinen palkitsivat
pienoisestekivellä ja kunniakirjalla. Todistajana oli alusta asti opastuksilla
oppaana ollut Jorma Mänttäri Luumäeltä.
Palkintoa luovuttaessaan Jukka Lappi kertoi, että
Salpavaellus on aikanaan puolustusvoimien aloitteesta järjestetty 26 kertaa ja
sille on osallistunut vuodesta 1994 lähtien noin 4 000 vaeltajaa.
- Vaelluksen piti jäädä yhteen kertaan. Mutta toisin kävi. Nyt
vaelluksen ohessa ja lisäksi on opastettu vapaaehtoisvoimin yli 10 000 upseerioppilasta
Salpalinjaan, Lappi sanoi
.
Kaikki upseerioppilaat ovat saaneet Salpalinjasta paitsi
tiukan paketin Suomen linnoittamishistoriasta, mutta varmasti myös opiksi
otettavaa ja ajateltavaa nykyajan sodankäyntiin! Historiasta voi ja saa aina
myös oppia.
Menossa oleva ru-kurssi 255 on 17:s Virolahden Ravijoella ja
Harjussa kolmen tunnin ja viiden kilometrin kierroksella opastettu kurssi.
Ensimmäinen kokonaisuudessaan Salpalinjaan marraskuussa 2011 perehtynyt kurssi
oli numero 239. Silloin yhden kuukauden varoitus- ja valmisteluajalla opastus
toteutettiin yksiköittäin arkiviikolla viereisen Valkjärven harjoitusalueen yhteistoimintaharjoituksen
yhteydessä. Sen jälkeen opastukset on järjestetty yksiköiden
kiinnioloviikonloppuina.
Perehtyminen Salpalinjaan on osa nykyisen Maasotakoulun
alaisuuteen kuuluvan RUK:n ja sen Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen tukemaa
sotahistoriallista koulutusta. Oppilaskunta järjesti aiemmin sotahistoriallisia
matkoja Karjalankannakselle, mutta kun monista eri syistä niistä luovuttiin,
tilalle tuli 2011 Salpalinja ja opastusten tuottajana vapaaehtoinen Salpavaellus-tapahtuma. RUK:n johtajana oli tuolloin eversti Vesa Kangasmäki ja
kurssinjohtajana everstiluutnantti Saku Muona.
Reservikerhot taustalla, yhteisö ymmärtää
Vuosittain järjestettävän Salpavaelluksen taustalla ovat
Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerho, Kaakonkulman Reserviläiset,
Luumäen Reserviupseerikerho ja Luumäen Reserviläiset sekä perustamisestaan
vuodesta 2015 lähtien jäsentensä kautta Salpalinjan Oppaat ry Lappeenrannasta.
Salpalinjan perinneyhdistys ry on tukenut RUK-opastuksia koko ajan painattamalla
upseerioppilaille jaetut Salpalinja-esitteet.
Salpalinja-tietouden lisäksi upseerioppilaiden kierroksella
on kevätkesästä 2018 alkaen lottien toimintaa yhdellä opastuskohteella
valottanut Kaakonkulman Lottaperinneyhdistys ry. Lotilla on menossa neljäs
kurssi.
Harjun Oppimiskeskus Oy on lehtorinsa Esa Punkkisen johdolla
ollut opastuksissa vahvasti mukana parannellen maillaan olevia reittejä ja
antamalla tarvittavia tiloja käyttöön. Toiminnalla Harju on tehnyt itsensä
mieleenpainuvasti tunnetuksi nyt jo siis 10 000 varusmiehelle. Myös
suomalaiset rauhanturvaajat ovat kahtena kesänä talkoilleet kenttälinnoitteita
kuntoon Harjussa.
Myös muut maanomistajat ja kyläläiset ovat suhtautuneet
myönteisesti, jopa reittejä parannellen maastossa rauhalliseen tahtiin ja vähin
äänin oppaiden johdolla liikkuviin varusmiesryhmiin. Myös Ravijoen VPK on asenteellaan
mahdollistanut oppaiden käyttää paloaseman piha-aluetta kokoontumis- ja
lähtöpaikkana.
Noin 30 opasta käytössä
Opastukset nojaavat Salpavaelluksen Salpalinja- oppaisiin.
RUK-opastuksia aloitettaessa oli sattumalta sitä ennen talvella 2011
järjestetyn opaskoulutuksen jäljiltä käytettävissä reilut 15 opasta. Nyt
oppaina on ollut jo 35 eri henkeä ja heistä muutamaa lukuun ottamatta kaikki
ovat edelleen käytettävissä, ja uusia tulee. Oppaiden sotilastausta on
sotamiehestä prikaatikenraaliin; yksi nainenkin on oppaana toiminut.
Oppaat kymppitonnipäivänä 14.12.2019
Oppaat
ajavat Virolahdelle Helsinki – Lahti – Kouvola – Lappeenranta -alueelta, siis
hyvin pitkistä matkoista. Tietysti myös Hamina, Virolahti, Miehikkälä ja
Luumäki ovat oppaissa hyvin edustettuna.
Kerralla oppaita on suurimmillaan tarvittu 18 henkeä, yksi
kohdeopas ja 17 ryhmäopasta. Nyt kurssiyksiköiden oppilasmäärän tasoituttua,
selvitään 12 ryhmä- ja yhdellä kohdeoppaalla kerralla. Keskimäärin oppaalla on
ryhmässään kymmenen upseerioppilasta. Kun kurssilla on viisi yksikköä ja
kursseja kaksi vuodessa, merkitsee se innokkaimmille kymmenen opastuspäivää
vuodessa.
Tuhat opastusvuoroa
Vapaaehtoisia kolmen tunnin tehollisia opasvuoroja Salpalinja-oppaat
ovat tehneet tuhat (1000) kappaletta. Kun opastusaikaan lisätään matkat ja
valmistautumiset, niin oppaat ovat käyttäneet viikonloppujaan harrastukseensa yhteensä
peräti tuhat päivää!
Salpavaelluksen puolelta opastusten operaatiojohtajina ovat
toimineet: kurssit 239 – 248 Terho Ahonen Miehikkälästä (kohdeoppaana
edelleen), kurssit 249 – 250 Erkki Rikkola ja kurssista 251 eteenpäin Jukka
Lappi, molemmat Virolahdelta ja kaikki Virolahden ja Miehikkälän
Reserviupseerikerhon jäseniä.
Salpavaelluksen yhteyden Salpalinja-opastuksista RUK:hon syksyllä
2011 loi em. kerhon jäsen, sittemmin edesmennyt majuri evp Risto Sivula. Hän
oli tuolloin Salpavaellus-organisaation miehikkäläläinen vaellusjohtaja.
Opastuksista RUK ja sen Oppilaskunnan kannatusyhdistys
maksaa talkookorvauksen. Se käytettiin aiemmin Salpavaelluksen tukemiseen ja
nyt enemmänkin oppaiden tietotason parantamiseen teemaretkin sekä
opastusvarustuksen ja -materiaalin hankintaan.
Lisää kuvia facebookin Salpavaellus-sivustolla ja Salpavaeltajat-ryhmässä.
TERHO AHONEN
2 kommenttia:
RUK järjesti tutustumisia Salpalinjaan jo aiemmin "omana työnä", olin kurssilla 179 PionK:ssa ja vietimme iltapäivän Ravijoella 1985 loppukesästä. Huippukohtana oli 1-180, jonne mentiin niin, että joka uo:lla oli vessapaperilappu selässä. Tottakai ilmanottokanavan kautta, vessapaperi lakkasi näkymästä 10 m jälkeen ja plutoona eksyi vasemmalla olevaan luolan ulokkeeseen, mä kävelin suoraan kohti etelän aukkoa, tuttu paikka. Jätkät oli vähän hoona kun saatiin kaikki koolle, se oli eka paikka, missä moni kohtasi totaalisen pimeyden, tunnelissa hukkuu kaikki suuntavaistot.
Tiedän, että PionK on tutustuttanut oppilaitaan Salpalinjaan Ravijoen ja Harjun "pv-korsuissa". Muiden yksiköiden en tiedä tutustuneen, mutta tietysti ovat voineet niin tehdäkin.
Olivatko puuportaat kuinkakin ehjät tuolloin siellä savunhajoittimen kuilussa?
Lähetä kommentti