Suomen ilmailuhistoriallisessa lehdessä 3/2011 on alan harrastajan Pentti Mannisen artikkeli Virolaiset ilmavoimissa kesällä 1944. Jutussa puhutaan pääasian ohessa suomalaisten suurista tappioista Karjalan kannaksen torjuntataisteluissa ja että harvenneiden rivien täydentämiseksi rintamalta vapautuneet vanhimmat ikäluokat kutsuttiin takaisin palvelukseen.
Tuossa ei vielä ole uutta, mutta jutun uutinen on tässä:
”Kotijoukkojen esikunta sai myös valmistautumiskäskyn kutsua Salpalinjan miehittämiseksi kaikki miehet asepalvelukseen aina ikäluokkaan 1888 asti.”
Tiedon Manniselle kertoi everstiluutnantti evp Jarmo Nieminen, joka on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorialaitoksen johtajana. Tieto tarkoittaa, että Salpalinjan vanhimmat puolustajat olisivat olleet peräti 56-vuotiaita! Tänä päivänä ”viiskutoset” ovat lähes poikasia, mutta tuohon aikaan luonnehdinta ”vanhoista ukoista” ei ole kaukana! Sopii tietysti myös kysyä, minkähänlaista sotilaskoulutusta tuon ikäiset miehet olivat saaneet!
Sain asiasta tiedon eilen illalla Salpalinja-ystävältäni Juha Kilpeläiseltä Lahdesta, joka tänä viikonloppuna esittelee Hämeenlinnassa pienoismallitapahtumassa (Nordic Challenge II) Miehikkälän Salpalinja-museolla 12.5.2012 pidettävää Salpalinja Dioraamakilpailua. Juha puolestaan sai tiedon hänen viereisellä osastolla olevalta ilmailuhistorian harrastaja Pentti Manniselta, joka myös pitää ikäluokkatietoa uutena.
Joka tapauksessa tieto ikäluokista Salpalinjan miehittäjinä aina 1888 saakka, on minulle todella uutta.
Kotijoukkojen esikunnan valmistautumiskäsky kertoo kyllä Suomen puolustuksen tilanteen kriittisyydestä. Mutta, että noinkin vanhat miehet olisi kutsuttu aseisiin, yllättää.
Kun tuosta kertova asiakirja on löytynyt, voisi kuvitella löytyvän myös tietoja, miten pitkälle asiaa valmisteltiin ja missä vaiheessa. Miehityskysymystä on täytynyt ajatella viimeistään samaan aikaan, kun annettiin käsky Salpalinjan taistelukuntoon saattamisesta. Se tapahtui kesäkuun puolivälissä 1944.
Talin – Ihantalan taistelujen ja siellä mahdollisesti tapahtuneen läpimurron jälkeen ei olisi ollut kuin päivien kysymys, kun puna-armeija olisi ollut Salpa-aseman edessä. Siis ”pappa-armeijan” kokoamisella olisi ollut todella kiire.
Jonkin verran on keskusteltu siitä, millä joukoilla Suomen sodanjohto olisi kesän 1944 tilanteessa Salpa-aseman miehittänyt. Muistelen kuulleeni ajatuksia saksalaisjoukoista, mutta en pysty muistikuvaani tässä täsmentämään.
Itse olen omassa pienessä päässäni ajatellut ja joillekin kysyjille vastannutkin, että Salpalinjan miehitys olisi ollut kiinni sodanjohdon taidoista. Eli kuinka se olisi pystynyt jatkamaan hallittua vetäytymistä ja viivytystaistelua ja mistä se olisi pystynyt irroittamaan taistelukuntoisia reservejä linnoituksen miehittäjäksi?
Pystyäkseen tehokkaaseen taisteluun Salpalinjassa sen joukkojen olisi pitänyt päästä ja ehtiä valmistautumaan puolustukseen, muun muassa perehtymään linnoituslaitteiden käyttöön ja viimeistelemään keskeneräisiä rakenteita, asentamaan aseita jne. Siihenkin olisi tarvittu päiviä.
Talvisodan Mannerheim-linjan kokemusten perusteella Salpalinjaa varten perustettiin linnoituspataljoonia pitkin itärajaa perehdyttämään kenttäarmeija sen laitteiden käyttöön. He miehittävätkin linnoitusta jatkosodan alussa, kesä-heinäkuussa 1941. Sen jälkeen linnoituspataljoonat lähtivät kenttäarmeijan mukaan ja olivat kesällä 1944 täysin sitoutuneet torjuntataisteluihin muun muassa Kannaksella. Heistä ei olisi ollut juurikaan apua.
Eli kaiken kaikkiaan Salpalinjan miehitys 1944 on mielenkiintoinen kysymys. Toivon asiasta enemmän tietäviltä kommentointeja. Täydennän ja korjaan tämän jutun tietoja sitä mukaa kuin niitä tulee. Mutta lähdetään tällä liikkeelle.
Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.
5 kommenttia:
Varsinaisesti olin kyllä esittelemässä aihetta: Salpalinja Dioraamakilpailu 12.5.2012 Miehikkälän Salpalinjamuseolla. Mutta siinä sivussa Salpalinjaa ja museoita. Niitä kyllä tuntui joutuvan esittelemään paljon enemmän kuin varsinaista kilpailua. Onneksi tuollakin liikkuu sotahistorian harrastajia joilla on takataskussa yllätyksiä jopa Salpalinjan tiimoilta! Tuo saksalaisten miehittämä Salpalinja kuullostaa äkkisältään hassulta mutta tosiasiahan taisi olla että minun ymmärtääkseni apuun tulleet saksalainen 122divisioona ja 303 Rynnäkkötykkiprikaati olivat saaneet olla "aika rauhassa". Liekö olleet takataskussa pahempaa varten. Lento-osasto Kuhlmey sen sijaan taisi urakoida noidenkin edestä.
Suomen linnoittamisen historia 1918-1944 sivu 384
Miehikkälän Salpalinja-museon museotutkijana toteaisin, että diodraamakilpailun ajankohta on alustava. Jos tapahtuma kiinnostaa, niin seuratkaa kotisivujamme osoitteesta www.salpakeskus.fi. Julkaisemme siellä VARMAN päivämäärän sitten kun se on lyöty lukkoon.
Mielenkiintoinen tuo Salpalinjan historia ylipäätään vuoden 1944 osalta, siinä on paljon tutkimattomia asioita, tässä Juhan ja Terhon esiintuomana yksi niistä.
Linnoitusrakennuspataljoona 342:n sotapäiväkirjan (ajalta 17.3.-30.11.1944) mukaan saksalaisia joukkoja on ollut Miehikkälässä 28.6.-4.8. Päiväkirjasta ei selviä tehtävää eikä joukko-osastoa.
Linkki päiväkirjaan:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=98CB1CE0E91A9777F937D82BA4DF7AA2?kuvailuTaso=AY&avain=37916.SARK
Lainaan toista vuotta sitten edesmenneen miehikkäläläisen sotaveteraani Tapani Lahden erästä kirjoitusta.
"Kun Kannaksella ja Viipurinlahdella käytiin rajuja puolustustaisteluja, niin Ryti-Ribbentrop -sopimuksen mukaan tuli Suomeen elintarvikkeiden ja uusien aseiden lisäksi saksalainen ns. Greiff-divisioona. Tämän divisioonan eräs rykmentti majoittui Kalliokoskelle (Miehikkälässä) vapaana oleviin lasitehtaan tiloihin, lähitaloihin ja Salpalinjalle, ja oli täällä reservissä. Esikunta saksalaisrykmentillä oli ns. "puutarhurin talossa", joka on nykyisin Rannan perheen asuntona. Miehistöllä olikin sitten käytettävissä majoitukseen varsinaiset lasitehtaan tilat. Saksalaisilla oli mukana myös ukrainalaisia sotavankeja työvelvollisina. Nämä tekivät raskaimmat ja likaisimmat huoltotyöt ja muut toiminnat, niin divisioonan sisällä kuin Salpalinjallakin."
Lähetä kommentti