Sotahistorialliset museot osa henkistä varautumista

Ajatusta sotahistoriallisten museoiden ylläpitokustannusten vajeen kirjaamisesta valtion menoksi osana maanpuolustustahdon "hankintakulua". Näin ei yhtäkään henkisen maanpuolustuksemme eteentyönnettyä tukikohtaa, museota, tarvitsisi lakkauttaa. Sotiemme veteraanit kiittäisivät maassa ja taivaassa:

Etulinjan sotahistorialliset museot ovat osa henkistä varautumista

Suomen kunniakasta maanpuolustushistoriaa ja -perintöä esittelevät museot itärajalla ovat tärkeä osa henkistä varautumista. Niiden sanoma pitää yllä ja luo uusille ikäluokille lujaa maanpuolustustahtoa. Ilman sitä vahvastikin varustetun armeijan teho ja samalla pelotevaikutus jää vajaaksi.

Kaakonkulmalla rantamaan suunnan tiukassa etulinjassa on neljän sotahistoriallisen museon patteri. Haminassa ovat RUK-museo ja Wanha Veteraani, Virolahdella Bunkkerimuseo ja Miehikkälässä Salpalinja-museo.

Paljolti myös vapaaehtoistyöhön perustuvien museoiden ylläpito ja auki pysyminen on varsinkin kuihtuvalla rajaseudulla vaikeaa.

Esimerkkinä Virolahden kunta on päättänyt säästösyistä lopettaa tämän vuoden lopussa Bunkkerimuseon kunnan omana toimintana. Virolahden sotiemme veteraanit perustivat Salpalinjaa esittelevän museon vuonna 1980. Tiukkaa on myös Miehikkälässä, eikä raha rönsyile Haminassakaan. Apua museoiden ylläpitoon ja markkinointiin tarvitaan.

Vahvasti maanpuolustukseen panostavien kansakuntien tapaan myös Suomen valtio voisi osallistua henkisen maanpuolustuksen ylläpitoon museoiden kautta. Se olisi osa säännöllistä henkistä varustautumista ja halpaa maanpuolustustahdon ”materiaalihankintaa”.

Hiipuva elinvoima rajanpinnassa yhdistettynä nuorempien ikäluokkien kiihtyvään yhteyden kadottamiseen sotasukupolvien uhrauksiin luo välinpitämättömyyden vaaran. Kaikki motivoituneet ja valppaat silmä- ja korvaparit ovat raja- ja puolustusturvallisuudelle edelleen tärkeä apu kaikkialla maassa. Siitä ei saa tinkiä.

Museot itärajan matkailukohteina pitävät tehokkaasti paikallisen ja muun Suomen väen tietoisena maanpuolustustahdon merkityksestä kansakunnan suojana. Salpalinja on siitä esimerkki ja vahvistuva vetonaula itärajan museoille.

Venäjä on uhitellut tavoittelevansa tsaarinajan rajojaan – meillä Kymijokea. Rajaseudun ja muun Suomen asukkaiden valppauden laantuminen jo rauhan aikana on valkean vaatteen näyttämistä itään!

Yhden panssarivaunun hinnalla rajaseutumme henkisen maanpuolustuksen tukikohtia, sotahistoriallisia museoita pidetään itärajalla yllä monia vuosia, jopa 10-15 vuotta. Jos muuta keinoa ei keksitä, otettakoon se raha vaikkapa sitten sieltä Naton 3,5 + 1,5 prosentin BKT-osuuden jälkimmäisestä välillisten puolustuspanosten osuudesta.

Ja aina yksi peruskeino sotahistoriallisten museoiden ylläpitoon on, että ihmiset käyttäisivät entistä rohkeammin niiden palveluita hyväkseen. Esimerkiksi 8-12 euron pääsylippu vaikkapa kerran vuodessa on pieni panostus Suomen maanpuolustusperinteen ja maanpuolustustahtomme ylläpidolle ja näytölle!

Terho Ahonen

Miehikkälä

Kaakonkulma on myös Suomen henkinen etulinja

Kymen jääkäripataljoonan kilta pyysi minulta kevättalvella juttua tiedotuslehteensä Karjalan prikaatin Kilpi-lehteen. Sen tein huhtikuun alussa. Lehti on julkaistu ennen juhannusta. Julkaisen jutun käsikirjoituksen tässä, kuvat tukena. Sen aiheeksi annettiin pyöreästi kaakonkulma toimintaympäristönä. No, siihen haarukkaan teksti kyllä sopii! Terho Ahonen

Kaakonkulma on myös Suomen henkinen etulinja

Kaakonkulma, Miehikkälä, Virolahti ja Hamina (sis. Vehkalahti), oli kylmän sodan etulinjaa aina 1990-luvun alkuun saakka. Sitä se on vieläkin maalla, merellä ja ilmassa.

Uho itärajan takana on todellinen. Enää ei puhuta kylmän sodan Neuvostoliitto-aikaisesta ystävällismielisestä rauhanomaisesta rinnakkainelosta. Suorin maayhteys Pietarista Helsinkiin kulkee yhä rantamaan kautta!

Kaakonkulman sotilasmaantieteelliset valmiudet ovat edelleen maanpuolustuksemme ydintä. Siihen paikallinen alkuasukas ei voi juuri vaikuttaa, eikä kivenkovia yksityiskohtia tietää. On vain luotettava turvallisuusorganisaatioiden torjuntakykyyn ja viestitettävä niille kaikki rajaseudulla ja sen kohteissa näkemämme epäilyttävä toiminta.

Maanpuolustuksen moukarin tai lekan iskuvoiman tuottaa sen varsi. Sen liikkeen perusvoiman takana ovat koulutetut sotilaat, aseet, ammukset ja yllätyksiä täynnä oleva puolustustaktiikka. Lekan vipuvarren iskukyvyn kruunaa kuitenkin maata puolustavien ihmisten määrätietoinen ja rohkea taistelutahto, henkinen kantti - sanalla sanoen maanpuolustustahto.

Maanpuolustustahto on suoraan verrannollinen siihen, mitä meillä on puolustettavana. Henkisen maanpuolustuksen tehokkaita aseita ovat rakkaus synnyin- ja kotiseutuumme, sinne rakennetut kotimme, lapsuuden ja aikuisuuden muistot, saamamme elämän eväät, tekemämme työ sekä myös sukuhaudat kirkkomaillamme.

Edelliseen kun lisätään meille hyväksi osoittautunut kaikista suomalaisista huolta kantava länsimainen yhteiskuntajärjestelmä yksilönvapautta korostavin arvoin, olemme suomalaisen isänmaallisuuden keskiössä. Meillä on isänmaa, jota puolustaa, kukin voimillaan. Se on toimintaympäristömme.

Kulmakuntamme sotilasmaantieteen tärkeys on siis entisestään vahvistunut. Kaakonkulman asema uhattuna etulinjana korostuu, mitä useammin kuulemme kyrillisin kirjaimin lausuttuja ajatuksia kaakkoisrajamme työntämisestä Kymijoelle. Se oli lähitavoitteena jo Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä 1944. Sotiemme veteraanit olivat toista mieltä!

Täällä etulinjassa ensimmäisten evakuoitavien joukossa asuvina meidän pitää painottaa haluamme puolustaa kotiseutuamme rajapaaluun saakka. Sen voimme tehdä vallitsevan rauhan aikana ilman aseita näyttämällä maanpuolustustahtomme historian ja nykypäivän.

Maanpuolustuksen perinnetyölle, sotiemme veteraanien perintö mukaan lukien, ja sen esittelemiselle museoissa kaakonkulmalla on vankka pohja ja näyttö.

Salpalinja ennaltaehkäisevänä pelotteena oli vahva syy, miksi Stalin keskeytti 1944 hyökkäyksen Kymijoen suuntaan ja veti hyökkäysjoukkonsa kohti Berliiniä. Salpalinja toimi tärkeänä pelotteena myös kylmän sodan aikana.

Salpalinjaa pitää esitellä entistä pontevammin Miehikkälässä ja Virolahdella Suomen maanpuolustustahdon monumenttina. Siihen veteraaniemme teot velvoittavat.

Nato on nyt Suomen rinnalla tukemassa puolustuksemme pelotevaikutusta jalkaväkimiinat kohta taas mukaan lukien.

Miehikkälän Salpalinja-museo, Virolahden Bunkkerimuseo, RUK-museo Haminassa ja sen naapurissa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus museo Wanha Veteraani varmasti haluavat olla esittelemässä puolustustahtoamme. Siihen niillä on olemassa olemisen motiivi sota- ja maanpuolustushistorian kirkkaina näyteikkunoina.

Suomen valtio voisi aivan hyvin kasvavista puolustusmäärärahoistaan säännöllisesti vuosittain osoittaa muutaman merkityksellisen kolikon mainittujen museoiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Näin koko Suomen kansa voisi maanpuolustuksen perinnetyön tukemisen kautta olla vahvistamassa kaakonkulman henkistä etulinjaa.

Näin kaikki suomalaiset olisivat myös täällä etulinjassa isänmaan ja rauhan asialla.

Nurkkapatrioottisesti

Terho Ahonen, Miehikkälä

  

                       

Kaakonkulmasta kylmän sodan nähtävyys

Loppiaisena 2025 minulle tuli vastustamaton halu puuttua jollakin tavalla Venäjän johdon tai sen siunauksella itänaapurista jälleen joulun alla tulleisiin ajatuksiin Suomen rajan työntämisestä Kymijoelle. Eli Venäjällä on halu laajemminkin palata tsaarin ajan rajoihin.

Suomen kohdalla viittaus Kymijokeen veisi Vanhan Suomen rajoihin eli Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 Ruotsin Venäjälle luovuttamiin alueisiin. Näitä Putinin toiveunia ovat hänen myötäilijänsä aika ajoin esittäneet. Niitä on Suomessa uutisoitu ilman sen kummempaa meteliä. Onneksi ei ole haviteltu sentään vielä koko Suomea, joka Haminan rauhassa 1809 liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään.

Olen pitänyt noita puheita sen verran hulluina aina Ukrainan sodan 24.2.2022 syttymiseen saakka, etten ole ottanut niitä todesta. Siksi en ole tarkalleen uutisointia seurannut, enkä tarkkoja lähteitä painanut mieleen.

Sen verran olen uutisia ja ajankohtaisohjelmia kuitenkin kuunnellut, että kaikki näyttää olevan Putinin Venäjällä mahdollista. Siksi halusin hieman herättää meitä täällä Vanhan Suomen alueella asuvia etulinjan ihmisiä tuosta vaarasta. Tein sen siististi ja pelottelematta yleisönosastokirjoituksella suunnattuna oman alueen lehtiin. Lähestyin asiaa henkisen maanpuolustuksen asein, joista tärkein on tietenkin kansalaisten ja sitä kautta Suomen armeijan maanpuolustustahto.

Samaan juttuun sain ujutetuksi myös kaakonkulman sotahistoriallisten museoiden merkityksen henkisen maanpuolustuksen hengennostattajina. Virolahden Bunkkerimuseon toiminnan jatkuminen on vakavasti vaakalaudalla Virolahden kunnan talouden tasapainottamisen syövereissä. Ratkaisuja tehtäneen lähikuukausina.

Tässä jäljempänä kirjoitukseni, joka julkaistiin kaikissa lehdissä, jonne sen lähetin, Kymen Sanomissa, Kaakonkulmassa, Reimarissa ja PK-Ankkurissa. Niiden peitto kattaa lähes koko Kymenlaakson.

………………

Kaakonkulmasta kylmän sodan nähtävyys

Alueena kaakonkulman kärki oli kylmän sodan etulinjaa maalla, merellä ja ilmassa. Miehikkälä ja Virolahti olivat sitä maalla, Virolahti, Hamina, Kotka ja Pyhtää merellä ja kaikki ilmassa. Nyt ne ovat todellista lännen, EU:n ja Naton, etulinjaa itään.

Kulmakuntamme sotilasmaantieteen tärkeys entisestään vahvistuu.

Kaakonkulman asema uhattuna etulinjana korostuu, mitä useimmin kuulemme kyrillisin kirjaimin lausuttuja ajatuksia kaakkoisrajamme työntämisestä Kymijoelle. Se oli lähitavoitteena jo Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä 1944. Sotiemme veteraanit olivat toista mieltä!

Täällä etulinjassa ensimmäisten evakuoitavien joukossa asuvana pitää painottaa haluamme puolustaa kotiseutuamme rajapaaluun saakka. Sen voimme tehdä ilman aseita näyttämällä maanpuolustustahtomme historian ja nykypäivän.

Salpalinja ennaltaehkäisevänä pelotteena oli vahva syy, miksi Stalin keskeytti hyökkäyksen Kymijoen suuntaan ja veti hyökkäysjoukkonsa kohti Berliiniä.

Edellisen takia Salpalinjaa pitää esitellä entistä pontevammin Miehikkälässä ja Virolahdella Suomen maanpuolustustahdon monumenttina. Siihen veteraaniemme teot velvoittavat. Puheet Virolahden Bunkkerimuseon lopettamisesta ovat panos suoraan Putinin uhoustykin paksuun putkeen!

Jos Virolahden kunnan rahat eivät riitä, Suomen valtio tulkoon Bunkkerimuseolle Salpalinjan tärkeään perinnetyöhön mukaan. Se on halpaa puolustusvarautumista.

Naton pelotevaikutus tarvitsee tuekseen ilman muuta vahvan paikallisen puolustustahdon ja halun pitää koko Suomi asuttuna idän raja-aitaa myöten.

Nato-sotilaita nähtäneen lippua näyttämässä myös täällä kaakonkulmalla. Heidän länsimaisen elämän puolustustahtoa varmasti vahvistaa Salpalinjan museoihin tutustuessaan näkemänsä massiiviset yli 80 vuotta sitten tehdyt puolustusrakenteet. Ne ovat tarvittaessa yhä täyttä tavaraa.

Miehikkälän Salpalinja-museo, Virolahden Bunkkerimuseo, RUK-museo Haminassa ja sen naapuriin viimeksi noussut Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus ja museo Wanha Veteraani varmasti haluavat olla esittelemässä puolustustahtoamme. Siihen niillä on olemassa olemisen motiivi sota- ja maanpuolustushistorian kirkkaina näyteikkunoina.

Suomen valtio voi olla maanpuolustuksen perinnetyön tukemisen kautta koko maan ohella myös täällä etulinjassa isänmaan ja rauhan asialla.

Terho Ahonen

Miehikkälä 

Ja tässä rauhanturvaaja ja rannikkotykkimies henkeen ja vereen Pertti Huhtasen jatko, julkaistu Kotkan ja Kouvolan ympäristössä ilmestyvässä PK&Ankkuri -lehdessä 29.1.2025. Klikkaa kuvaa  tai kaupunkilehden linkkiä: PK-Ankkuri 29.1.2025