Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Tietotyhjiötkin täyttyvät

Edellistä blogia, Kuinka olisivatkaan voineet tietää, voisi jatkaa pohdiskelemalla, mitä rajattu tieto ja toisaalta ihmisten mielikuvitus saivat yhdessä aikaan. Tietotyhjiöilläkin on tapana täyttyä, jos ei totuudella, niin muunnellulla sellaisella.

Parisen viikkoa sitten minulta kysyttiin, tiedänkö missäpäin Hauhialla (Miehikkälää) on se saksalaisten rakentama kaksikerroksinen iso betonikorsu? Minun oli pakko tunnustaa tietämättömyyteni.

Sen tiesin, että kesällä 1944 saksalaisen 122. Divisioonan eli Greif-divisioonan osia oli reservissä Miehikkälässä, Kalliokosken lasitehtaalla ja osin ilmeisesti myös Salpalinjassa. Siten kysymys ei ollut aivan mahdoton. Mutta mahdottomaksi tuon saksalaiskorsun tekee se, että kesällä 1944 Miehikkälässä ei Salpalinjaan rakennettu betonista juuri muita kuin pallokorsuja. Ja niitäkään ei tehty Hauhialla.

Niin kauan kun en saa todisteita tuon esitetyn saksalaiskorsun olemassaolosta, lasken sen aikalaismielikuvituksen tuotokseksi.

Miehikkälässä kiertää vahva huhu, että vielä Salpalinja-museon alkuaikoina 1980-luvun lopulla olisi täkäläinen, nyt jo edesmennyt veteraaniopas kertonut vieraille hurjista taisteluista museoalueen kohdalla. Miehikkälä-Taavetti –tie olisi ollut täynnä hevosenraatoja ja mitä lie muuta. En itse ole asiasta kuullut samoja huhuja kummempaa. No, kaikki tiedämme, että mahdollinen taistelu on käyty aivan jossain muualla kuin Salpalinjassa, jos yleensä missään. Siinä sinänsä arvostetun kertojan mielikuvitus tai muisti sopivasti sekaantuivat ja tuloksena oli kuulijoille väärää ja värikästä informaatiota.

Tuon edellisen episodin taustalla voi olla myös se, että asianomaisella kertojalla ei vielä tuolloin ollut Salpalinjasta juuri muuta tietoa käytettävissään kuin aikalaiskuvaukset. Ja niin kuin edellisessä kirjoituksessa kerroin, ne olivat sangen rajallisia. On ollut houkutus täydentää tietoja olettamuksilla.

Uskallan väittää, että vastaavia omia ”uutisankkoja” kiertää muodossa jos toisessa jokaisella linnoituspaikkakunnalla. Salpalinjan uskottavuuden kannalta on siksi tärkeää, että me kaikki voisimme välittää oikeata tietoa ja tarvittaessa kumota väärää. Väärä tietoa tarpeeksi kauan kulkiessaan muuttuu vähitellen totuudeksi ja sotkeutuu todellisen tiedon mukaan ja pilaa osaltaan kokonaiskeitosta.

Ja lopuksi. En ole koskaan tervaa juonut, mutta tätä kirjoittaessani sellainen maku suuhun tuli. Toista viikkoa vaivannut influenssa on vienyt paitsi fyysiset myös henkiset voimat; arvaatte mitä tietotyhjiötä nyt tarkoitan. Olo on niin väsynyt, että ei jaksa edes levätä! No, eiköhän lääkekuuri ala hiljalleen vaikuttaa.

5 kommenttia:

Harri Ukkonen kirjoitti...

Näitä "uutisankkoja" on valitettavasti aivan tietoisesti levitetty täälläkin.Mieleeni tulee viime syksyinen "maailman vahvin" kirjoitus.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Hyvä Harri, pitkästä aikaan! Pelkäsin jo, että olet saanut Salpalinjasta tarpeekseen ja häipynyt! Tietoisesti en levitä virhetietoa. Viittauksesi juontaa itärajan suomalaisen kenraalin mielipiteeseen ja mielipiteenä se pitää nähdä. Tämä blogini ei ole tieteellinen millään muotoa ja siihen mahtuu varmasti "väärääkin" tietoa. Mutta sanon saman, mitä jotkut sanomalehdistäkin: on siellä paljon sellaista, mikä pitää paikkansakin.

Juha K Lahdesta kirjoitti...

Muistan itsekkin pari yksityiskohtaa joita museoppaat kertoivat hiukan pieleen joskus silloin kun museoissa aloin käydä. Tuollaista taistelukertomusta en ole kyllä kuullut mutta mitä minulle ja kavereille oppaita sattui niin kyllä ne nuoria naisia olivat, sellaista ehkä silloin enemmän oppaaksi kaipasimmekin, kertaakaan en päässyt kiertämään veteraanin kanssa. En Miehikkälässä enkä Virolahdella.

Tuosta "maailman vahvin" asiasta oikeastaan olisi mukava kuulla mikä sitten oli maailman vahvin ww2 linnoitusketju tai euroopan vahvin? Kyllä Salpalinja aika korkealle sijoittuisi kun näitä maalinnoitusketjuja tarkastelee? Varsinkin kun jos sinne asti olisi vetäydytty niin ainakin kenttälinnoitteita olisi ollut roimasti lisää.

Harri Ukkonen kirjoitti...

Toisen maailmansodan vahvin linnoitusketju löytyy Leningradista.Historiallien fakta,mielyttää se sitten tai ei.

Salpalinjan vahvuutta voidaan tietysti vertailla toisiin puolustuslinjoihin "maailman tappiin" saakka,mutta loppujen lopulta kuitenkin palataan lähtöasetelmiin.
Kerrotko Juha missä on mielestäsi heikoin kohta linjassa/missä kohtaa olisit yrittänyt hyökätä sitä vastaan kesällä 1944 välillä Suomenlahti-Lappeenranta?

Juha K Lahdesta kirjoitti...

Kirjoittelen hiukan toipilaana kun kova kuume ja vatsatauti veti hiukan normaalia vetämättömämmäksi. Menköön osa sen piikkiin nyt.
Leningradin linnoitusketju olikin jo moninverroin Salpalinjaa suurempi systeemi rannikkolinnakkeineen. Saksalaisethan läpäisivät Molotov- ja Stalinlinjan mutta eikai saksalaisilla joukoilla jotka Leningradia kohti hyökkäsivät ollut realistisia mahdollisuuksia edes Leningradin valtaukseen. Venäläisten joukkojen määrä Leningradissa vaihtelee lähteen mukaan. Vanhat puollustuslinjat eivät siis kuitenkaan olleet esteenä eli jos tarkastellaan lähtökohtaa niin Leningrad ei olisi ollut vahvoilla. Mutta se että Leningradia linnoitti, 1941 ennen piiritystä, muutaman kuukauden 500 000 siviiliä, ja armeijan joukot päälle, oli jo ratkaisevaa. Nopeasti saatiin aikaan 35km katusulkuja, 626km kaivantoestettä ja 15000 bunkkeria ja korsua. Tehtaat painoivat ympärivuorokauden linnoituslaitteisiin tarvittavaa materiaalia. Ja tätähän jatkettiin koko piirityksen ajan jossain määrin. Voidaan siis vetää johtopäätös että ainakin linnoittamisella oli merkitystä ;)

Tuossa valossa on hankala arvioida mistä Salpalinja olisi kannattanut läpäistä, pari kuukautta linnoitusponnisteluja ja Salpalinjakin olisi ollut tyystin erinäköinen. Vaikkei toki Suomessa olisi pystynyt valjastamaan 500000henkeä linnoitustöihin hetkessä. Sen takia en ala ratkaista paikkaa missä puna-armeijalla olisi ollut helpointa. Kiireisin tehtävä olisi kai ollut Salpausselkää pitkin kulkevan tien ja varsinkin rautatien katkaisu. Samoin rannikolla kulkevan tien katkaisu.